Vuosaaren Venekerho ry:n säännöt

Ohessa kerhon viralliset säännöt.
Säännöt myös tulostettavana PDF-versiona.

Yhdistyksen nimi on Vuosaaren Venekerho r.y ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys käyttää epävirallista lyhennettä VVK.

Yhdistyksen tarkoituksena on

  • ylläpitää ja herättää harrastusta purjehdukseen ja matkaveneilyyn
  • ylläpitää ja kehittää jäsentensä veneilytietoja ja -taitoja
  • tuoda nuoria purjehduksen ja muun veneilyn pariin heihin kohdistuvan tiedotus-, ohjaus- ja valmennustoiminnan avulla.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan

  • järjestämällä purjehdukseen ja veneilyyn liittyviä kilpailuja sekä koulutus-, tiedotus- ja muita samantapaisia tilaisuuksia
  • järjestämällä jäsentensä käyttöön satama-, telakointi- ja rantautumisalueita
  • katsastamalla jäsentensä veneet ja pitämällä niistä venerekisteriä

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen tunnuksina on Suomen lipusta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu erikoislippu ja kerhomerkki. Seura noudattaa liputuksessa Suomen purjehdus ja veneily ry:n liputusohjetta.

Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa yhdistyksen hallitukselle osoitetun kirjallisen hakemuksen perusteella yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö yhdistyksen kahden jäsenen antaman kirjallisen puoltolauseen perusteella. Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä. Jäsenyys on voimassa jäsen- ja liittymismaksun maksamisen jälkeen.

Yhdistyksen jäseniä ovat

  • kunniajäsenet
  • vakinaiset jäsenet
  • vuosijäsenet
  • juniorijäsenet
  • puolisojäsenet

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen ansioituneesti on edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä ja kehittänyt sen toimintaa. Vakinaisia jäseniä ovat ne henkilöt, jotka ovat olleet vuosijäseniä ennen 7.9.1998 vahvistettujen sääntöjen voimaantuloa ja maksaneet 15 vuoden jäsenmaksut vuosittain tai suurempina erinä. Jäsenet suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymismaksun, vuotuisen jäsenmaksun sekä venepaikka-, telakointi- ja muut vastaavat maksut. Vakinainen jäsen on vapaa jäsenmaksuista. Juniorijäseneksi otettavan on oltava iältään alle 18 vuotta. Vähintään kuusi vuotta kerhon jäsenenä ollut juniorijäsen voi halutessaan hakea vuosijäseneksi sen toimintavuoden alussa, jolloin hän täyttää 19 vuotta. Tällöin juniorijäsenen liittymismaksu on puolet voimassa olevasta liittymismaksusta. Puolisojäsenyys päättyy, kun jäsenen, jonka kautta on liittynyt puolisojäseneksi, jäsenyys päättyy. Juniori- tai puolisojäsentä ei voida valita yhdistyksen hallitukseen.

Jäsen voi erota yhdistyksestä kirjallisella ilmoituksella yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoituksella yhdistyksen kokouksessa. Eroavan jäsenen on suoritettava eroamisvuonna maksettavaksi määrätyt säännöissä mainitut maksut. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä tai hyviä tapoja vastaan. Päätös tulee voimaan valitusajan päätyttyä. Mikäli erottamisesta on valitettu, päätös tulee voimaan yhdistyksen kokouksen käsittelyn jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen erotetun tietoon seitsemän päivää sen jälkeen, kun se on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä. Erotetulla jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava hallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaamisesta. Asia käsitellään yhdistyksen seuraavassa kokouksessa, jossa hallituksen päätöksen muuttamiseen vaaditaan 3/4 kokouksessa annetuista äänistä. Äänestys on tehtävä suljetuin lipuin. Hallituksen on erotettava jäsen, joka kehotuksesta huolimatta on laiminlyönyt näissä säännöissä määrättyjen yhdistyksen syyskokouksen päättämien maksujen suorittamisen. Tästä päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu

  • puheenjohtajana kommodori
  • varapuheenjohtajana varakommodori
  • neljä muuta jäsentä

Kommodori ja varakommodori sekä hallituksen muut jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kommodori ja varakommodori eroavat vuorovuosina Muista jäsenistä kaksi on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuonna erovuoroisuus ratkaistaan arpomalla, joka toimitetaan heti vaalien jälkeen. Hallitus valitsee tarpeelliset toimihenkilöt ja toimikunnat.

Yhdistyksen hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta ja on päätösvaltainen vähintään hallituksen neljän jäsenen, joista yhden on oltava kommodori tai varakommodori, ollessa saapuvilla. Kommodorin ollessa estyneenä varakommodori toimii hänen sijaisenaan. Kommodori tai varakommodori kirjoittavat yhdistyksen nimen yhdessä hallituksen jäsenen tai hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

10§

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään helmikuun 21. päivänä. Toiminnantarkastajien on annettava tarkastuksesta kirjallinen lausunto, joka on jätettävä hallitukselle viimeistään helmikuun 28. päivänä.

11 §

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous maaliskuussa ja syyskokous marraskuussa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle julkaisemalla siitä tiedotteen aikaisintaan 20 ja viimeistään 10 päivää ennen kokouspäivää, ainakin yhdessä Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä, kirjallisella kutsulla tai sähköpostilla sähköpostiosoitteen omaaville. Kirjallinen kutsu tai sähköposti on lähetettävä viimeistään 10 päivää ennen kokousta. Jos kokouksessa käsitellään sääntömuutosta tai muuta yhdistyslain 23 §:ssä mainittua asiaa, siitä on yhdistyslain 24 §:n mukaisesti kokouskutsussa mainittava. Kommodori tai varakommodori avaa yhdistyksen kokouksen. Jos heillä on este, joku muu hallituksen jäsen avaa kokouksen. Kommodori johtaa puhetta yhdistyksen muissa kuin varsinaisissa kokouksissa.

12§

Kevätkokouksessa käsitellään ja päätetään seuraavat asiat:

  1. Hallituksen kertomus päättyneeltä toimintavuodelta.
  2. Toiminnantarkastajien lausunto ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä tili – ja vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille.
  3. Asiat, jotka yhdistyksen äänioikeutetun jäsenen vähintään 30 päivää aikaisemmin hallitukselle osoittamalla kirjallisella esityksellä on pyydetty ottamaan kokouksen ohjelmaan.

13§

Syyskokouksessa käsitellään ja päätetään seuraavat asiat:

  1. Hallituksen seuraavaa vuotta varten laatima toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis-, jäsen-, venepaikka-, telakointi- ja muut vastaavat maksut
  2. Valitaan kommodori, varakommodori ja hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
  3. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varamiehensä.
  4. Yhdistyksen kuuluminen jäsenenä purjehdus-, veneily- tai muihin järjestöihin.
  5. Asiat, jotka yhdistyksen äänioikeutetun jäsenen vähintään 30 päivää aikaisemmin hallitukselle osoittamalla kirjallisella esityksellä on pyydetty ottamaan kokouksen ohjelmaan.

14§

Yhdistyksen kokouksissa äänioikeus on kunniajäsenillä, vakinaisilla jäsenillä ja vuosijäsenillä. Juniorijäsenillä ja puolisojäsenillä on ainoastaan puheoikeus. Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa yksinkertainen äänten- enemmistö ratkaisee, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan kannattama mielipide voittaa paitsi vaaleissa, jotka ratkaistaan arvalla. Mikäli hallituksen kokouksessa, jossa on läsnä vain neljä jäsentä, tehdään päätös äänestyksen jälkeen, päätös tulee voimaan vähintään kolmen jäsenen äänestettyä sen puolesta. Äänestykset toimitetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Valtakirjalla ei voi äänestää.

15§

Sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdenmukainen päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa ja päätökseen vaaditaan vähintään 3/4 kaikista annetuista äänistä.

16§

Jos yhdistys purkautuu, sen omaisuus on jätettävä jollekin toiselle suomalaiselle rekisteröidylle purjehdusta ja muuta veneilyä edistävälle yhdistykselle tai Suomen Meripelastusseuralle.